torstai 20. syyskuuta 2012

Jännitystä ilmassa.

Olen niin yllättynyt miten paljon pojat ovat hetkessä oppineet ja miten mukavasti pysyvät isompien poikien kiekkopeleissä mukana. Eilen olimme treeneissä ja treenien jälkeen alkoi mailallisten yleisövuoro, jonne pojat halusivat ehdottomasti jäädä. Tytöillä oli tanssi samaan aikaan,joten jäimme poikien kanssa siksi aikaa pelaamaan. Daniel kuljetteli kiekkoa mukavasti ja oli pelissä itsekseen mukana. Itse kuvitteli kokoajan pelaavansa muiden kanssa, vaikka toiset palasivat toisella kiekolla. Pikku-ukko oli niin innoissaan. Oliver oli jo ihan mukana pelissä ja meidän haaveilevasta miekkosesta on tullut oikea pelimies. Siellä Oliver suhaili muiden seassa ja oli monessa hyvässä tilanteessa mukana ja pääsi välillä ihan maalillekin asti. Yhdellä isommista pojista oli suomen paita päällä ja Oliver innostui siitä täysin. Poika on kova suomi-fani ja kun kuuli, että Oliver oli suomalainen niin pelitilanteita järjestettiin Oliverille heti paljon lisää. Päät hiestä märkinä pojat tulivat ulos kaukalosta ja Oliver kysyi, että voiko kohta jo lopettaa koulun, että voisi olla jäällä päivätkin.

Illalla kotiin päästyämme suoraan pihalätkäpeleihin vielä, niin tytöt kuin pojatkin. Daniel oli jälleen maalilla, tällä kertaan vähän sopivamman kokoiset pihalätkävarusteet päällänsä, mutta oli kuin koppakuoriainen kaaduttuaan eikä meinannut päästä ominavuin ylös, mutta varusteitaan ei riisunut ja mitä asentoja oikein ottikaan torjuttaessaan :D kyllä nuo osaavat apinoida niin hienosti isompia.


Tänään Daniel kyllä keskittyi jäällä eniten juuri maalivahdin työskentelyn ihailuun, välillä niin, että saattoi yhtäkkiä seisoa ihan maalin edessä huuli pyöreänä ihailemassa kun muut koittivat hyökätä. Isommat sitten kantelivat pikku-ukkoa ihanan kärsivällisesti aina sivummalle ja syötti kiekon hieman kauemmaksi, että hetkeksi unohti taas maalivahdin ja keskittyi luistelemiseen ja kiekon kuljetukseen. Ihania nuo nuoretkin miten jaksavat ottaa pieniä huomioon ja ilahtuvat aidosti kun joku pieni tulee innolla mukaan peleihin. Kannustus ja auttaminen on niin aitoa.

Mutta vielä pihapeleista, Jere oli niin innolla mukana eikä heitä meinannut saada sisälle ensinkään. Jere on selvästi mielissään kun saa kunnon pelikavereita seurakseen. Kohta heille saattaa tulla Danielin kanssa vääntöä, että kumpi saa olla maalilla ;)
Saunan ja iltapalan kautta sitten väsyneinä sänkyihin. Eipä tarvinnut unta taas kauaa odotella.

Tytöt tanssivat kauniisti baletissa ja opettaja on kyllä niin loistava. Sitä on ilo katsoa.
Keskiviikon luistelutreenit menivät ihan kivasi, mutta muutamia juttua jäi valmentajalle hampaankoloon, joten tänään lähdettiin vielä illaksi jäälle ennen huomisia kilpailuja.


Nyt on kaikki tehty, autokin pakattu valmiiksi ja kisakamat valmiudessa ja aamulla 6.00 startataan kohti Keski-Sveitsiä. Kymmeneltä Alexia aloittaa oman osionsa olemalla toisena vuorossa. Erika luistelee vasta toiseksi viimeisenä. Jännä päivä edessä. Äitiä jännittää varmasti taas kaikista eniten. Toivottavasti tytöt tekisivät kauniit ohjelmansa ja olisivat itse tyytyväisiä, sitä odotan kaikista eniten.
Uuteen kilpasarjaan nouseminen on aina yhtä jännää, kun ei yhtään tiedä tasosta eikä muutenkaan tulevista kilpakavereista. Mutta huomenna sekin selviää. Ilolla ja innolla lähdemme matkaan. Täältä tullaan Olten ja vanhat kotikonnut ja ystävät sieltä puolelta Sveitsiä ;)

Menen vielä askartelemaan kaikille seuramme kisaajille pienet yllätyspaketit heitettäviksi jäälle. Pieniä, suuria iloja niin antajille kuin saajillekin.

Oliver jää koulukaverin luokse aamusta, josta yhdessä lähtevät kouluun ja lounastunniksi menee myös sinne. Jere vie Oliverin ennen kuin itse suuntaa toimistolle. Näin ei tarvinnut Oliverille anoa lomaa. Tänään nimittäin vasta tuli tytöillekin rehtorilta virallinen lomamyönnytyslappu postitse. Täällä pitää aina anoa rehtorilta loma, jos se on pidempi kuin puoli päivää. Puoleksi päiväksi opettajalla on lupa myöntää vapaa. Mutta kilpailuihin useimmiten loma myönnetään, mutten tiedä miten rehtori olisi suhtautunut, jos olisin anonut Oliverillekin. Onneksi pääsee Romainin luokse, on siitä niin innoissaankin.

Oikein ihanaa loppuviikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti