tiistai 25. helmikuuta 2014

Terveempiä päiviä odotellessa.

Päivät kiitävät taas vauhdilla ja tekstiäkään ei saa aikaiseksi,
kuvista puhumattakaan.
Valitettavasti en ole kerennyt kuvailla taas
viime päivinä juuri ensinkään...

Meillä oli mukavat päivät kun Suomesta saapui
Pia-valmentaja ja Elina lomailemaan
luoksemme reiluksi viikoksi.
Päivät kuluivat vauhdilla
ja olympialaisten seuraaminen vauhditti
vielä aamuja ja iltoja entisestään!
Oli kyllä upeat olympialaiset!
Ja kerrassaan huikea taso naisten yksinluistelussa, vau!

Jäällä on kulunut päivät entiseen tapaan,
mitä nyt välillä sairasteltu kaikki vuorotellen…taas!!
Tytöt viettivät vapaapäivää toissa sunnuntaina
keilahallissa koko päivän juhlien Maximen synttäreitä.
Mukavaa vaihtelua koko poppoolle
kun oli vaihteeksi muuta puuhaa kuin luistelua.
Aamu oli vierähtänyt pulkkamäessä,
enkä meinannut löytää juhlioita ensinkään kun oli aika lähteä keilaamaan.
Lisa oli meillä yökylässä ja alkoi illalla oksentamaan.
Meidän perheestä kukaan ei oksentanut,
mutta kuumeen sai sitten jokainen lapsi.
Mutta samaa pöpöä sitä on ollut koulussakin.
Ja aika sitkeää laatua.

Lisa ja Erika keilaamassa Maximen synttäreillä

Koko iloinen juhlaseurue

Erikalla olisi ollut testi viime sunnuntaina
johon on harjoiteltu ahkerasti
ja muutettu ohjelmaa sen mukaan.
Torstaina kuitenkin neidin kaikki,
siis kaikki hypyt katosivat jonnekin.
Yhdestäkään vaativammasta kaksoishypystä
ei tullut kertakaikkiaan mitään
ja vasta edellispäivänä oli tehnyt puhtaita ohjelmia.
Sama jatkui vielä perjantaina ja kun lauantaiaamuna
heräsi kaikki lihakset kipeinä ja kuumekin lopulta nousi
korkeisiin lukemiin ja nopeasti sekä pää oli kipeä
niin löytyi selitys kaikelle ja sunnuntain testit olikin unohdettava.
Sunnuntaina neiti makasikin kotona tajuamatta mistään mitään
ja edelleen tänään on ollut vuoteen omana,
vaikkakin kuumeettomana jo.
Pää edelleen ollut kipeä, mutta parampaan päin.
Illalla oli niin voimissaan,
että iloisena hyppeli pääsevänsä huomenna taas kouluun
ja ennen kaikkea jäälle.
Daniel on ollut tosi kuumeinen myös lauantaista lähtien
ja eilen valitti korvaa ihan tosi paljon.


Soitto lääkärille, josta ei olisi ennen tätä päivää saanut aikaa
kun korva ei ollut ollut kauempaa kipeänä,
mutta onneksi ottivat meidät sisään kuitenkin,
kun toinen oli niin kipeä ettei vaan pysty edes istumaan.
Juoksi ympäri kotia ja uikutti kun sattui eikä mikään lääkekään tehonnut.
Tulehdushan korvassa oli.
Antibioottikuuri alkoi heti illalla,
mutta yöllä tärykalvo puhkesi ja valui verta kunnolla.
Nyt aamulla alkoi valittaa toista korvaa ja poskea,
samalla tavalla kuin eilen sitä ensimmäistä.
Toivottavasti nyt tuo antibiootti kerkeää vaikuttaa ennen kivuliasta puhkeamista.
Että jos jossakin perheessä on sairasteltu niin meillä!!!!
Olen aina ihmetellyt perheitä, joissa talvi menee sairastellessa.
Enpä ole ennen moista kokenut,
mutta aika lahjakkaasti näitä sairaspäiviä on tänä talvena meillekin mahtunut!
Uskomaton talvi!
Mutta olkoot tämä nyt ensimmäinen ja viimeinen laatuaan meillä,
toivottavasti!

Tytöillä on vielä tällä kaudella yhdet kilpailut jäljellä,
tai Erikalla kahdet kun tavoittelee sitä Grand prix-voittoa vielä Yverdonin kilpailussa.
Sitten olisi kummallakin neidillä kahdet testit suoritettavana
ja sitten siirrytään kesälaitumille kilpailujen ja testien suhteen,
mutta treenithän jatkuvat ympäri vuoden
ja vauhti ei taida tästä ainakaan hiljentyä
kun mukaan tulee kesäiset hyppytreenit.

Jerellä on reilu kuukausi töitä Heidelbergillä
enää jäljellä ja sitten alkaa uudet tuulet Sionissa.

Kesälomaakin pitäisi alkaa suunnittelemaan
kunnolla ja miettiä mitä nyt tehdään.

Mä olen käynyt nyt muutaman viikon fysiossa
ja fysioterapeutti määräsi mut pakkolepoon.
Sanoi, että soittaa lääkärilleni,
että kipsaa mun jalan nyt kokonaan, etten pääse edes liikkumaan.
Mä olen ollut varovasti töissä päivittäin,
vähän, mutta 2-5 tuntia tulee kuitenkin jäätunteja päivään
ja se kuulemma menettelee vielä, jos vaan pidän huolen,
etten rasita polvea(luistelen yhdellä jalalla).
Mutta crosstrailner ei ollut hyvä juttu,
se turvotti polvea entisestään ja nyt sitten saan polkea
vain semmoista käsillä poljettavaa pyörää ja vaikka kaksi tuntia päivässä.
Tai teen kävelylenkkejä keppien kanssa…
tylsää,
mutta parempi kun ei mitään!
Hyppääjän polvi ei siis ota parantuakseen
ja olenhan minä ollut totaalilevossakin sen ekan viikon,
mutta hitaasti tämä tuntuu parantuvan..
Fysioterapeutti on oppinut jo aika paljon suomea
ja fysiossa jokainen osaa tervehtiä ja kysyä kuulumiset nyt suomeksi.
Se on kyllä niin kiva paikka,
että valmiiksi jo harmittaa kun ei enää sitten pääsekään sinne,
vaikka ilolla tietenkin paranen,
toivottavasti pian!

Niin ja kaikista tärkein,
firman maksusysteemi saatiin vihdoinkin toimimaan.
Nyt pitää päivittää varasto sivuille ja sitten avataan sivut!
Vihdoinkin.
Kyllä se on ollut työn ja tuskan takana saada kaikki nuo palaset paikoilleen,
mutta nyt ollaan hyvällä mallilla ja Suivikin pääsee keskittymään
muihin juttuihin taas eikä tarvitse miettiä näitä asioita enää.

Viikonloppuna siis kasataan studio taas kotiin
ja kuvataan loputkin tuotteet
ja sitten armoton työrupeama,
että ollaan ajantasalla sivujen kanssa.
Hyvä tästä tulee!

Sain perjantaina taas puhelun sanomalehtitoimittajalta,
joka haluaisi tehdä jutun tytöistä lehteen.
Hän pyysi kirjoittamaan tytöistä tiedot sähköpostitse
ja kyseli kysymyksiä ja teki siitä sitten hauskan jutun,
joka julkaistaan ensi kuussa täällä meidän kylän lehdessä.
Sanoi, ettei hän tiennyt aiemmin ollenkaan,
että kylässämme asuu tälläiset taitavat pikkuneidit
ja olisi jo aiemmin onkinut heistä jutun lehteen.
Tytöthän on nyt monessa lehtijutussa ollut "sierreläisiä"
ja savièselaisia ystäviämme on tämä asia oikein häirinnyt :D
Samalla jutussa on hyvää mainosta seurallemme
kun oli hienosti siihen eritellyt valmennustiimimmekin.

Ja nyt se on virallista,
me saamme upean uuden jäähallin Montanaan!
Tosin meitä se ei ihan niin paljoa hetkauta kuin curling-porukkaa,
joille tulee kunnon sisäradat,
meidän ulkojää säilyy edelleen ulkona
ja kesäisin saadaan, toivottavasti,
sitten käyttöön curling-jäät… 
Huikeaa, jos näin on!
Rakennustyöt alkaa heti ensi kuussa ja ensi vuonna pitäisi olla halli sitten valmiina.
27 miljoonan frangin lasinen kaunistus Montanan kasinon viereen,
meidän nykyisen ulkojään kylkeen.
Pitäisi olla valmis ensi vuoden lopulla!
Huippua olisi tietenkin ollut kun olisi jotenkin osittain edes
samalla huonojen säiden varalle kattanut tuon ulkojään,
kuten se 20-30 vuotta sitten oli rakennettu.
Talvisinhan täällä on lähes poikkeuksetta upeat ilmat
ja tuo ulkojää on kerrassaan upea,
mutta kausi on siellä aivan liian lyhyt,
joten siinä mielessä olisi upeaa
jos se curling-rata rakennetaan niin,
että siitä saisi helpolla sitten kesäksi
muutettua kunnon jään meillekin…
Kyllä luulisi tuolla rahalla onnistuvan.

Meillä alkaa perjantaina karnevaaliloma
ja pojilla on koulun kanssa karnevaalikulkue,
jossa kulkevat läpi Savièsen kylän.
Tänä vuonna Alexia ei ole enää mukana
kun on siirtynyt isojen kouluun,
mutta sunnuntaina sitten on luvassa isompi kulkue kaikille.
Kulkueeseen ovat koulussa itse askarrelleet taas vaatteet.
Danielin askarteluja odottelen erityisellä innolla ;)
kuten tietenkin Oliverinkin.
Teemana on elokuvat tänä vuonna.

Illalla on sitten mahtavat juhlat taas Savièsessä
ja koko kylä juhlii suuressa juhlahallissa yömyöhään.
Siitä sitten alkaakin viikon mittaiset karnevaalihulinat,
niin täällä omassa kylässä kuin Sierressäkin,
jonne tytöt on pyydetty esiintymään jäälle.

Tänään Alexiakin aloitti harjoittelemaan askelsarjoja huhtikuun testeihin.
Alexia suorittaa 5.ARP: ja 5.USP,
jonka jälkeen sitten kilpailee ensi kautena samassa sarjassa kuin Erika tänä vuonna.
Erikan tavoite olisi suorittaa nyt 4.ARP ja 4.USP
ja mahdollisesti heti syksyllä vielä yksi taso ylemmäs.
Erikan USP-testi on ensi kuussa ja
ARP-testi joudutaan nyt katsomaan uudestaan
kun kovaan kuumeen vuoksi ei sinne viime sunnuntaina päässyt.

Mutta nyt pyykkivuoren kimppuun ja sitten nukkumaan.
Viime yö meni lähes nukkumatta Danielin kipujen vuoksi
ja sen on kyllä tänään tuntenut joka solussa.
Jere on tämän viikon työmatkalla taas
ja huomenna ihana Elina tulee iltaa istumaan luoksemme.

Iloista viikkoa kaikille. Monilla on hiihtolomakin Suomessa meneillään.
Me täällä vielä muutama päivä omaamme odotellaan!
Ja toivottavasti ollaan terveiden kirjoissa sitten kaikki koko loma!!!
Pitäkää peukkuja!!!









sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Skandaalin ainestako?!

Uskomattomia päiviä taas takana 
ja minä en ole saanut päivitettyä blogiin tekstiä.
Mistähän sitä nyt edes aloittaisi?!
Aloitetaanko tuoreimmasta, 
eli viikonlopun kisakuulumisista.

Alexia Rijanan ja Daviden kanssa

Erikan vuoro

Tytöt luistelivat kauniit ohjelmat, 
Alexiassakin oli taas sitä lennokkuutta ja piruetit olivat kerrassaan mahtavia, 
hypytkin kauniita, 
vaikkakin se alkuviikon varmuus ja tasapainoisuus oli hiukan poissa perjantaina
ja se maksoikin kahden hypyn epäonnistumiset. 
Kilpailu on kilpailua 
ja Alexia sijoittui lopulta kahdeksanneksi parinkymmenen luistelijan joukosta. 
Hyvä ja kova kamppailu takana, 
mutta paljon on työmaata edessä ja sen on Alexia saanut tällä kaudella huomata, 
joka on varmasti hyväkin asia.
Sunnuntaina sitten ohjelma olikin niin puhdas,
että nosti itsensä elementtikilpailun jälkeen kahdeksannelta sijalta palkintopalleille
ja luisteli kilpailun toiseksi parhaimman ohjelman.


19 kilpakumppania kauniissa aurinkoisessa palkintojen jaossa

Jäälle lensi tälläinen pieni sydän Alexian ohjelman jälkeen <3 Maxime

Tämä sunnuntain kilpailu oli siis Top jumps-niminen kilpailu,
jossa kilpailtiin elementeillä, kahdella hypyllä ja kahdella erilaisella piruetilla,
jotka käytiin esittämässä tuomaristolle heidän valitsemassaan järjestyksessä,
elementtien yhteispisteiden mukaan sitten käänteisessä järjestyksessä iltapäivällä esitettiin vapaaohjelmat.
Päivä oli pitkä kun Alexia aloitti aamulla elementtikilpailun kahdeksalta
ja illalla Erikan palkintojen jako oli seitsemältä.
Siellä vierähti hallilla taas koko päivä.
Mutta onneksi seura on mitä parasta aina noissa tapahtumissa
ja tänään oli koko meidän perhekin paikalla.

Mutta vielä perjantain tunnelmiin…
se olikin mielenkiintoinen kamppailu.
Erika luisteli kauniin ohjelman, 
hiukan vauhtia olisi saanut olla lisää, 
mutta hypyt olivat kauniita,
piruetit hieman puuttellisia kylläkin,
niiden kanssa Erikalla on toisinaan vähän ongelmia. 
Ohjelma oli kokonaisuudessaan upea ja siihen nähden, 
että loukkaantumisen jälkeen suoriutui noinkin puhtaasti kaikesta
oli kyllä oltava tyytyväinen itseensä.
Palkintojen jaossa Erika kuulutettiin seitsemänneksi, 
jolloin Sveitsin varmasti arvostetuin valmentaja kautta aikojen, 
Stéphane Lambielin valmentajana mainettaan niittänyt, 
Peter Grütter hermostui niin kovasti, 
että lähti huutaen koko palkintojen jaosta, 
hän huusi kovaan ääneen, 
että tämä on skandaali, 
paras tyttö seitsemänneksi. 
Erika sanoi, että vanhemmat ja osa luistelijoistakin olivat huutaneet, 
että ovat sama mieltä, 
kaikki katsoivat Erikaa ja sitten Peterin perään. 
Kilpailun järjestäjätkin tulivat sanomaan Erikalle lähtiessämme, 
ettei ihan oikeus kyllä tapahtunut kilpailussa. 
Itse en ihan allekirjoita Peterin sanoja, 
kovia tyttöjä oli Erikan edellä, 
vaikka siellä aika monta semmoistakin tyttöä oli jonka paikka siellä ihmetyttää. 
MUTTA tämä on taitoluistelua ja näiltä tilanteilta ei koskaan voida välttyä. 
Erika oli kuitenkin hyvin otettu Peterin sanoista ja syystäkin. 
Peter oli jo heti ohjelman jälkeen tullut onnittelemaan Erikaa onnistuneesta ja kauniista ohjelmasta.
Kyllähän se varmasti mieltä lämmittää, että vieraan seuran valmentaja, 
jonka omatkin valmennettavat luistelivat samassa sarjassa on asiasta tuota mieltä
ja näyttää sen vielä noin. Peter kun tunnetaan kovin rauhallisena ja hillittynä valmentajana.

Vielä tänä aamunakin hän tuli sanomaan,
ettei aio enää osallistua mihinkään ranskankielisen Sveitsin kilpailuihin,
vaan aikoo boikotoida koko touhua, niin vihainen on edelleen perjantaista.
Me juteltiin tuomariston kanssa ja katsottiin videolta läpi Erikan ohjelma ja ihan oikeutetusti Erika menetti kummankin pruettinsa pisteet ja se on paljon pisteitä se ja vain yhden neljäsosakierroksen takia, sillä piruetit eivät pyörineet kaikissa asennoissa tarpeeksi tai tarkalleen ottaen ensimmäinen asento oli liian hätäinen JA KUMMASSAKIN piruetissa!!!
Mutta kilpailu on kilpailua ja säännöt sääntöjä.
Erikan kummatkin piruetit hylättiin tuon puuttellisen kierroksen vuoksi.

Mutta perjantain tapahtumat sisuunnuttivat neitiä entisestään
ja tänään lähti sisukas neiti innolla kisaan.
Eilen vaihdettiin ohjelmat uuteen kuosiin, 
sillä niin naurettavalta kun kuulostaakin, 
tämän päivän kilpaohjelma on eri elementeillä
ja puoli minuuttia lyhyemmällä ohjelmalla,
kummallakin tytöllä.
Kamppaillaan samassa hallissa kuin eilinen kisa, 
samalla musiikilla, mutta eri ohjelmalla. 

Alexian pisteet olivat perjantaina ihan selvät. 
Bonuspisteet jäi saamatta kun kaksoisritti oli hiukan vajaa ja kaatui sen, 
toisen kaksoissalchowin kaatui myös ja toinenkin horjahti hieman. 
Niistä kertyy jo sen verran miinuksia,
ettei niillä enää kilpailun kärkipaikoista kilpailla.

Erikan sunnuntain elementtikisa meni piruettien osalta sen verran heikommin,
että neiti lähti kamppailuun kahdeksannelta sijalta.
Onnistui kilpailun kolmanneksi parhaalla ohjelmalla nostamaan itsensä lopulta neljänneksi,
joka oli 27 kilpailijan joukossa mahtava suoritus,
vaikka neiti itse olikin pettynyt kaatumiseensa, kaatui kaksoisflipin.
Samoin oli pettynyt siihen,
että loukkaantumisen vuoksi kaksoisritti-kaksoisritti-yhdistelmä
oli vaihdettu kaksoisritti-laukka- akseliin.
Ja heikkojen piruettien vuoksi Erika tarvitsee näitä kaksois-kaksoishyppyjä pärjätäkseen.
Mutta tämäkin sijoitus takasi Erikalle johtopaikan säilyttämisen Grand Prix-kilpailuissa,
jonka viimeinen osakilpailu kamppaillaan kuukauden kuluttua.
Kyllä on jänniä päiviä nämä.

Joskus "pahimmista" kilpakumppaneista tulee niitä kaikista parhaimpia ystäviä ;)


Minä olin eilen taas jäällä!!!!
Ja arvaatteko miten onnellinen olo on!!!
Minun jalkaa on nyt tutkinut neljä eri lääkäriä,
Viikko sitten kävin siellä magneettikuvissa, 
joissa näkyi selvästi halkeama polvilumpiossa. 
Radiologi tuli heti sanomaan minulle, etten saisi varata jalalle ollenkaan, 
etten saa polvea hurjempaan kuntoon.
Sen jälkeen olikin sitten kinkattava keppien kanssa keskiviikkoon asti. 
(Ne olivat kammottavia päiviä!!!!!) 
Keskiviikkona sitten hyvä urheilulääkärimme tulkitsi 
niin röntgenkuvat ja magneettikuvat, jotka yhdessä katsoimme läpi. 
Kummassakin kuvassa näkyy selvästi halkeama, 
joka ei kuitenkaan ole halkeama. 
Lääkäri sanoikin, että jos lumpioni olisi halki, 
en sietäisi ensinkään hänen vääntelyä ja kääntelyä. 
Sen sijaan ainut kipeä kohta polvessani oli polvilumpion alapuolella pieni piste, 
jossa on tulehdus. 
Lääkäri näytti mukana olleille tytöille, 
mistä kannattaa painaa, jos haluaa kiristää äitiä. 
Alexia seurasi silmä kovana :D
Mutta iloisissa tunnelmissa saavuimme kotiin 
ja sain heittää hyvästit kepeille.

Eilen sitten kävin kokeilemassa jo jäätreenejä 
ja valmensin seuran tunnit ja hienosti sujui. 
Varovaisestihan minä siellä vielä olin, 
mutta ihanaa oli olla taas mukana jäällä!

Eilisen illan kisastudio toi uutta puhtia taas treeniin,
 kyllä oli upeaa katsottavaa kun 
Venäjän Julia luisteli upeasti voittoon!
Siinä on tyttö vertaansa vailla! 
Kerrassaan upeaa!
Ihania nämä olympialaispäivät ja illat!
Vielä kun kerkeäisi enemmän seuraamaan!!

Taidonnäytteitä kisastudiossa ;)

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!