lauantai 24. marraskuuta 2012

ARP-testit

Sveitsissä on semmoinen käytäntö, että jokaisen kilpailevan taitoluistelijan on osallistuttava tasonsa mukaisiin testeihin, jotta hän voi yletä tasaisin väliajoin kilpailusarjoissa. Ilman testejäkin voi osallistua testivapaisiin kilpailuihin, joihin usein muutama ensimmäinen kilpailuvuosi osallistutaankin.
 Testejä on USP-testit, jotka ovat koko Sveitsin kattavat testit ja näissä testeissä saavutettua tietyn rajan (4.USP) on valmis kilpailemaan Sveitsin mestaruussarjassa. Nämä testit ovat lisäksi hieman vaativammat kuin ARP:t, jotka taas ovat ranskankielisen Sveitsin testit, jotka oikeuttavat kilpailemaan ranskankielisen Sveitsin tiettyjä kilpailuja, kuten esimerkiksi ranskankielisen Sveitsin mestaruuskilpailut, jotka ovat hyvin arvostetut kilpailut nekin.
Testejä on kuusi kummassakin sarjassa ja testit suoritetaan käänteisessä järjestyksessä kuudennesta testistä ensimmäiseen.


Meillä oli siis eilen illalla ensimmäiset testit Fleurierissa, lähellä Neuchatelia. Tytöt kävivät suorittamassa ensin ARP-testit. 6.ARP on ensimmäinen etappi ja se meni läpi heittämällä. Erikalla oli koko testiryhmän korkeimmat pisteet eikä Alexiakaan paljoa siskolleen jäänyt.
Aamulla kun treeneissä vielä harjoittelimme testit läpi, joita ei kauheasti oltu edes treenattu, sillä valmentaja luotti tyttöihin. Alexia kuitenkin aamulla unohti jo askelsarjat eikä piruetitkaan pysyneet paikoillaan aamujäällä. Testitilanteessa kuitenkin muisti kaikki hyvin ja hypyt sekä piruetit olivat erittäin onnistuneita ja kauniita. Keväällä testaammekin jo seuraavan etapin sekä USP:n ensimmäisen testin myös.

Eilisen illan saavutuksena tälläinen mitalli:


Täällä valmentajat hyvin tarkkaan säätelevät testien ajankohtia ja pohtivat millä tasolla luisteluttavat luistelijoitaan. Tiettyyn pisteeseen asti se on mahdollista, mutta ikä tulee vastaan aika nopeasti, jos etenemistahti ei ole tarpeeksi ripeä ja tämän jälkeen on sitten enää mahdotonta haaveilla Sveitsin mestaruudesta tai kansainvälisestä tasosta. Meillä esimerkiksi Erikalla on vielä vuosi aikaa edetä onnistuneesti ja esimerkiksi nyt ilman akselia, se olisi loppunut lyhyeen, sillä ikä olisi hyvin pian tullut vastaan. Nyt näyttää jälleen hyvältä ja luottavaisin mielin neiti haaveilee edelleen nousujohteisesta urasta ;)

Alexialle eilinen uusi tilanne oli jälleen stressaava. Valmentaja nauroikin, että Alexia panikoi testejä paljon kilpailuja enemmän, sillä tilanne oli ennalta tuntematon. Matkalla Rijanan piti moneen kertaan kertoa kuka antaa käskyjä testipaikalla mitä luistelijan kuuluu milloinkin suorittaa ja kumpaan suuntaan askelsarja luistellaan jne jne. Alexia reagoi aina näin uusiin, erilaisiin tilanteisiin. Eilen me ei myöskään nähty sitä parasta ja reippainta itsevarmaa Alexiaa, vaan tilanteen erikoisuus oli aivan samanlainen kuin ensimmäisten kilpailujen kohdalla ja epävarma pieni luistelija luistelikin alkuun aika epävarmasti, vaikka oppikin nopeasti sitten nauttimaan taas tilanteesta ja suoritti testin kyllä todella hienosti hänkin. 




Oman kilpaohjelman kanssa saa turvaa omasta tutusta musiikista ja saa heittäytyä musiikin vietäväksi, mutta testitilanteessa halli on aivan hiljainen ja itse suoritat omia elementtejä kaikessa hiljaisuudessa tuomariston edessä. Tilanne on täysin erilainen.

Ensi kerralla tilanne on tutumpi ja varmasti rentouttavampikin.
Tämä testi ei ollut ensinkään vaativa ja tytöt olisivat voineet samantien suorittaa seuraavankin testin, mutta se jätetään kevääksi Sioniin, sillä sitä nousua me ei tällä kaudella enää tarvittaisiin kuitenkaan ja samaan syssyyn tulee sitten suoritettua nuo Sveitsinlaajuiset testit, jotka pystyy testaamaan sitten samaan aikaan Sionissa.

Reissu Fleurieiin oli erityisen onnistunut. Lähdimme koko poppoo meidän autolla, sillä matkaan lähti  vain Vanessa, Erika, Alexia, Rijana, Nadine ja minä. Mahduimme hyvin autoomme ja koko matkan nauru raikui ja oli kyllä niin mukavaa yhdessä. Huumorintaju on kyllä niin mieletön niin Nadinella kuin Rijanallakin, joka on erityisen mukava juttu, sillä yhdessä jo pelkästään olosuhteiden pakosta tulee vietettyä päivittäin monen monta tuntia plus kisamatkat ja testimatkat päälle.

Illalla vasta kymmeneltä olimme takaisin kotona ja tytöt saikin kantaa suoraan nukkuvina sänkyihinsä.

Rijana olisi antanut tytöille vapaapäivän täksi päiväksi, mutta Erika ilmoitti oitis, ettei missään nimessä aio pitää vapaapäivää vaan ilmestyy aamulla hallille. Rijanalle tämä toki passasi ja ainakin Erikan kanssa suuntaamme pian jälleen hallille, sillä heräsikin aikaisin varmistamaan, ettei vain jää matkasta. Alexia saattaa hyvinkin jäädä nukkumaan, sillä nukkuu edelleen.

Oikein reipasta sunnuntaita kaikille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti