Crossfit

Nyt löytyi mun laji, taas ;)

Oli ihan huikea crossfit-tunti alkuviikosta

ja menen varmasti uudelleen!

Jerenkin päihitin täpärästi ;)

Ohjaaja nauroi Jerelle, 

että vaimollasi taitaa olla virtaa.

Mun Duracell-lempinimi on seurannut yli rajojen

ja vuodesta toiseen ja aina se vain löytyy paikassa kuin paikassa.

Tämän viikon ehdoton yllättäjä

oli kuitenkin kirje,

joka saapui Genevestä.

Joululomalla töissä pieni geneveläispoika olisi tullut luistelutunnille,

mutta minulla ei ollut aikaa kuin pieni hetki ja kun huomasin,

että poika pelkäsi kuollakseen luistelua 

ja kun äiti pelkäsi vähintään yhtä paljon

pojan uusien housujen puolesta, 

niin päätin auttaa heitä sen pienen liikenevän ajan,

jota minulla oli kahden tunnin välissä ja jätin eväsleivän syömättä

ja hiukan avitin tuota perhettä.

Eihän siitä touhusta tahtonut tulla mitään ja kun alkoivat tarjota rahaa lähtiessään, 

niin sanoin heti, etten todellakaan ota muutaman minuutin opastuksesta mitään. 

Minulla odotti jo toinen asiakas ja siinä kiireellä vaihdoin lennossa. 

Posti toi heiltä kiitoskirjeen ja kympin setelin.

Uskomatonta, 

että joku on kaivanut minun tiedot ja nähnyt tuollaisen vaivan.

En usko, että monessa paikassa vastaavaa tapahtuu,

mutta nämä sveitsiläiset ovat vaan juuri tälläisiä.

Meidän meno on ollut ihanan leppoisaa.

Ihan uskomattoman rentoa ja ihanaa, että Jere saa olla kotona. 

Olkoon tämä vaikka Jeren neljän lapsen isyysloma ;)

Suomessa olisi aika monta lomaviikkoa saanut vietellä neljän lapsen isänä,

täällä vapaita oli kaikista neljàstä lapsesta yhteensä ruhtinaalliset kahdeksan päivää, joista neljä meni jo synnytyksessä mukana olemiseen ;)

Mutta nyt ollaan nautittu ja puuhasteltu kaikkea kivaa.

Levätty ja urheiltu.

Jere tosin tokaisi tänään Niklakselle puhelimessa,

sattumoisin kuulin,

että kotipäivät ovat työpäiviä rankempia kun aamulla odottaa jo yhdeksältä crossfitt ja iltapäivällä kauppareissu hoidetaan fillarilla kuten eilen. Siinä kun ostokset repussa nousee 14 kilometriä ylämäkeä takaisin kotiin niin kyllä tietää urheilleensa. Vielä kun oli kunnon jalkatreenirääkki alla.

On Jere kerennyt hiukan työhommiakin hoidella,

kävi auttamassa Sionin kirjapainossa tyttöjen sponsoriakin viikolla.

Lounastunnilla me oltiin hallilla taas tuttuun tapaan 

ja Jere ja pojat ovat olleet viereisellä ulkojäällä treenaamassa kiekkojuttuja.

Kerettiin käydä Ikeassakin hiukan haalimassa salmiakkeja 

ja samalla reissulla koluttiin Niken, Adidaksen ja Reebokin outletitkin.

Hyviä löytöjä.

Illalla ihanat Essi ja Niklas soittelivat,

että saapuvat juhlistamaan karnevaaleja luoksemme!

Olipas mahtava yllätys!!!!

Eikä siihen ihanuuteen ole kuin muutama viikko!!!!

Ihan huippua!

Nyt iltaelokuvan pariin.

Huomenna pojilla turnauspäivä 

ja tytöillä tiukat treenit Natalien kanssa!

Erikalla on ilmeisesti stressi alkanut heräillä 

jo Sveitsin mestaruuskisojen lähestyessä 

ja nyt on kolme päivää ollut jo hypyt hukassa… 

ei voi olla edes totta!

Toivottavasti saa päänsä nyt kuntoon 

ja ne kauiit ja varmat hypyt tärkeäksi päiväksi taas kohdilleen!

On tämä kyllä niin herkkä laji….

Iloista sunnuntaita kaikille!