maanantai 25. marraskuuta 2013

Yhtä hymyä :)




Voi ei miten pitkä tauko on taas ollutkaan blogin kanssa!
Aika kuluu aivan liian nopeasti ja perässä ei vaan meinaa pysyä!
On tapahtunut taas paljon kaikkea jännittävää ja mukavaa, en edes tiedä mistä aloittaisin!

No ihan ensiksikin, polvi on taas terve ja onkin aivan huikeeta olla taas terve!


Kuukauden juoksutauko on nyt takana ja ensimmäiset juoksulenkit heitettyinä!
Fiilis on niin upea, ettei voi edes sanoin kuvailla!
Rauhassa aloiteltiin, mutta ihana oli huomata, että kunto oli liki entisellään ja juoksu sujui kevyesti ja mielellään olisin rullaillut pidempäänkin. 
Ensimmäinen viikko meni vielä lyhyiden lenkkien merkeissä, 
mutta tänään jo vauhti kuin matkakin oli entisellään 
ja tästä nyt vaan kasvatellaan matkaa, kuten vauhtiakin.
Koko "sairasloman" ylläpidin kuntoani pitkillä vaelluksilla, 
crosstrainerilla ja uimalla, joten juoksuun oli vaivaton siirtyä 
ja lajeista omin oli ihana ottaa taas haltuun!

Huomasin ärsyyntyväni liki päivittäin kommenteista, 
kuinka pitää levätä ja olla juoksematta. 
Huomasin näkeväni joka puolella iloisen näköisiä ja onnellisia juoksijoita, 
joiden joukkoon olisin halunnut liittyä. 
Nyt saan olla taas osa heitä ;)
Kyllä kuukauden ajan muutamaan otteeseen kiristeli hiukan pinnaa, 
mutta nyt taas päästelen höyryjä juoksiessa ;) Onni kaikille läheisilleni ;)

Jere ja pojat olivat minilomalla Suomessa pitkän viikonlopun Jeren Erkki-papan hautajaisissa.


Koko kolmikko oli sairastanut vatsataudin lomallansa, joka tietenkin latisti hiukan tunnelmaa, 
mutta muuten heillä oli onnistunut reissu, vaikka rankkakin. 
Kauniit hyvästit saivat jätetyksi Erkki-papalle ja muutenkin paljon kivoja muistoja 
ja olivat tavanneet paljon ihania ystäviä ja sukulaisia.
Ihanaa kun pojatkin pääsivät käymään Suomessa, 


tyttöjen luisteluiden takia niin harvoin pääsevät enää.
Meillä oli täällä kotona koti niin siisti koko pitkän viikonlopun. 
Kyllä huomaa tälläisinä hetkinä mikä ero on elää kahden tai neljän lapsen kanssa ;)
Hyvä ystäväni nauroi juuri tänään, hänellä myös neljä lasta, että sitä ei tule ajatelleeksikaan ennen kuin osa lapsista on hetken pois.
Kerkesin hienosti puunata kaapitkin sisältä ja ulkoa siisteiksi, istuttaa talvikukatkin ja siivota pihan ja tehdä vaikka ja mitä, vaikkei edes oltu paljoa kotona kun oli tyttöjen kahden päivän kisareissukin samaan aikaan ;)

Kilpailut meni hienosti. 
Alexia sijoittui kovassa kilpailussa kolmanneksi

Maailman paras Rijana 

Onnellinen kilpailija



 ja Erika ylsi viidennelle sijalle, joka oli kahdenkymmenen tytön joukosta mahtava suoritus. 




Muutama virhe tuli ohjelmaan ja jos puhtaasti olisi luistellut niin olisi ollut palkintopallilla, joka on aina hieno juttu, että sitä on kiinni kärkikolmikossa.
Yövyimme ihanan kanadalaisperheen luona ja oli niin ihanaa tavata heitä ajan kanssa. 
Meillä oli upeat päivät!!!!
Tytöt nauttivat niin valtavasti toistensa seurasta! 
Ennen saivat treenata päivittäin yhdessä ja nykyään nähdään liian harvoin!
Heitä kaipaan ihan valtavasti!
Kovasti pyytelivät jälleen kesällä luokseen Kanadaan ja nyt kyllä mietintämyssyssä on, 
jospa matkattaisiin tänä kesänä Kanadaan. 
Siitä on niin monta vuotta puhuttu, mutta aina Suomi vie voiton....
Lee lupaili järjestää tytöille leiripaikankin hyvältä leiriltä Kanadasta.... kovin houkuttelevaa!
Pojille olisi luvassa vaikka ja mitä jääkiekkoiluun liittyvää ja sekös poikia kiinnostaisi.
Ehkäpä ensi kesäloma hujahtaakin Kanadassa... kuka tietää!
Onneksi on hetki aikaa nyt puntaroida ja miettiä asioita.

Vanhempainvarttejakin on viime päiviin mahtunut tiuhaan, 
kun kaikkien lasten vanhempainvartit olivat saman viikon aikana.
Oliverin opettaja piti pitkähkön puhuttelun Oliverille, 
kuinka Oliver on edelleen luokan viihdyttäjä 
ja aikaa tuhraantuu liikaa kavereiden naurattamiseen kuin opiskeluun.
Sanoikin, että tykkää kyllä humoristisista lapsista, 
mutta opiskelu on kuitenkin oltava etusijalla.
Oliver kuunteli virnistellen ja nyökyttäen lupasi korjata tilannetta.
Toivottavasti jättää nyt hauskuuttamisen välitunneille...

Alexian opettaja kehui Alexiaa kovasti, sanoi, että työskentelee hienosti, on erityisen lahjakas urheilussa ja muutenkin tomera ja pidetty tyttö.

Erikan opettajalla ei ollut myöskään mitään muuta kuin positiivista sanottavaa. sanoi, että Erika työskentelee todella hienosti, on erittäin motivoitunut. Sanoi, ettei keksi mitään parannettavaa, vaikka kuinka koitti miettiä.

Danielilla ei vielä tänä vuonna ole vanhempainvarttia, ensi vuonna sitten.

Posti toi meille hienon kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle Bernin suurlähetystöön.
Jos lastenvahti löytyy ja saadaan täällä perjantai-ilta organisoitua ilman vanhempia, 
niin ilman muuta osallistumme juhlaan.



Päivät on kulunut treenatessa, niin Sierressä kuin Montanassakin.
Muutama kuva lumisesta Montanasta. 






Treenejä se ei haitannut, vaikka hiukan lunta ripottelikin. 
Suomalaiset tytöt tekivät hyvän treenin kaikesta huolimatta ja Alexiakin pääsi lumisateessa ensimmäisen kerran puhtaan kaksoislutzin. 
Nyt pienempikin neiti hyppää jo kaikki kaksoishypyt, 
mitä nyt kaksoisakseli saa vielä odottaa.
Kilpaohjelmastakin löytyy kolme erilaista kaksoishyppyä, jotka onnistuu useimmiten hienosti.


Koreografimme antoi minulle nyt haasteen ja olen tämän vuoden gaalavastaava, 
joka tarkoittaa, että jaan ryhmät ja opetan ohjelmat jokaiselle luistelijalle. 
Kuukauden kuluttua sitten nähdään gaaloissa miten hommasta suoriuduin ;)
Hauskaa meillä on ollut ja hyvin on ryhmäjaot toimineet ja treenitkin menneet hyvin. Haasteelliseksi tämän tekee, että jatkuvasti Montanan ryhmiin tulee uusia luistelijoita, mutta toistaiseksi uusillekin luistelijoille on löytynyt paikka ohjlemissa ;)
Tänään on vielä illalla viimeinen ryhmä ja sitten kaikille 50 esiintyjälle on ohjelma ja kovaa treeniä nyt viimeiset viikot.

Lauantaina meidät oli kutsuttu Leukerbadiin esiintymään ja kokosin esiintyjät ja valmensin heitä siellä. Suoriuduimme illasta mallikkaasti ja luistelijat saivat paljon kiitosta.

Kolmen viikon kuluttua Erika ja Lisa kamppailevat ranskankielisen Sveitsin mestaruudesta kahden päivän kilpailulla ja kahdella ohjelmalla. 
Sitä odotamme jo innolla!

Parhaat kaverukset

Mutta nyt jälleen treenit kutsuvat ja ihana, lumisen kaunis Montana!

Reipasta viikkoa kaikille!

Ainiin, meinasi unohtua... 


Essi-ystäväiseni sai hoidettua heti aamulla yhdeksän jälkeen meille liput Cheekin stadionkeikalle ja elokuussa lennän viikonlopuksi Essin luokse keikkatunnelmiin. Huikeaa ja innolla jo odotan!!!


4 kommenttia:

  1. jopas on huippuhyviä kuulumisia!! mullakin luki kalenterissa että varaa lippu Cheekin keikalle. ja yhdeltätoista lounastunnilla päätin ostaa liput olivatkin ne jo loppuneet! buhuu! siis et usko kuinka olen harmissani! en tajunnut että ne viedään käsistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka muru <3
      Mä olin varma, että ne menee heti aamulla ja niin oli onneksi Essikin, joka kärkkyi liput meille heti yhdeksän jälkeen. Ja saatiin vielä ihan parhaat liput ;) Kyllä sen takia lentääkin Suomeen! Toivotaan, että saat säkin vielä lipun!!!! Pidän peukkuja ;) Halit!!! IKäVä!!!

      Poista
  2. Aivan ihana kuulla, että siellä kaikki taas hyvin ja juoksukin sujuu :) Vauhtia teillä aina riittää, voisit lähettää osan energiastasi minullekin!! Ihania kuvia, huoh.. ikävä sinne :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän pitää taas tulla käymään ;)
      Naurattaa vieläkin se viime reissu :D
      Paljon kivoja muistoja!
      Halit sinne ja ihania jouluisia työpäiviä. Liikkeessäsi on niin kaunista! Kumpa pääsisi sinne ajan kanssa ihastelemaan! Onneksi edes kuvista saa ihastella!

      Poista