Alppitar: Paluu arkeen.

Meillä loppui syysloma ja arkiaskareet astuvat taas kuvioihin.

Meno ei hirveästi muutu, sillä jokainen lapsista oli koko loman viimeistään seitsemältä hereillä, ensimmäinen aina jo kuudelta.

Ja treenit alkoivat jokaisena aamuna viimeistään yhdeksältä,

joten hyvissä ajoin starttasimme hallille koko loman ajan.

Lomaan mahtui paljon ihania hetkiä.

Halloweeniä lapset odottivat malttamattomina.

Tytöt olivat keränneet kaveriporukan ympärilleen ja

lähtivät Saviesen kylään pelottelemaan ihmisiä ja

kiertelemään karkkeja kerjäämään.

Saimme Lisan meille loppuviikoksi hoitoon

ja Lisa oli innolla tyttöjen mukana

ja ilta oli tietenkin onnistunut.

Pojat lähtivät Jeren kanssa naapurustoon ja viipyivät hekin toista tuntia reissullansa ;)

Tuliaisina olikin sitten monen monta pussillista karkkeja ja muita herkkuja.

Enkä tajunnut ottaa ainuttakaa valokuvaa joukostamme!

Meillä oli seuran videopalaveri hallituksen ja valmentajien kanssa.

Kävimme läpi tyttöjen ohjelmat vaihe vaiheelta ja kauden tavoitteet ja parannusehdotukset.

Erika valittiin seuran kehittyneimmäksi luistelijaksi.

Kehitys on ollut kuulemma niin huimaa,

että jos samaan malliin jatkaa niin ei voi kun ihmetellä ja nostaa hattua.

Alexian tasainen, hyvä kehitys saa valmentajien mukaan suuren nousun

kun saamme neidille hieman voimaa lisää kinttuihin.

Mutta se tulee nyt iän myötä, sen suhteen on turha hötkyillä

ja Alexia luistelee tällä hetkellä jo niin hyvällä tasolla,

että kerkeää tässä hyvin kehittyä kaikessa rauhassa.

Toisin kuin Erika, jolla tulee ikä vastaan,

jos ei nyt pääse tiettyjä testejä tietyssä ajassa ja kukaan ei olisi ikinä uskonut,

kun kahdeksan vuoden ikäisenä astui Rijanan valmennukseen,

että voisi joskus edes haaveilla Sveitsin mestaruussarjasta,

jonne nyt ensi kaudeksi tähtää.

Mutta siinä näkee, että jos tahtoa löytyy, ei mikään ole mahdotonta.

Nyt jos ilman loukkaantumisia selvitään loppukausi niin sitten pitäisi kaikki olla hyvin.

Alexia nostetaan astetta ylemmälle tasolle loppukaudesta myös ja sitten vuotta myöhemmin myös kilpailemaan Sveitsin mestaruudesta.

Valmentajat antoivat suurta kiitosta kummallekin Turusen tytölle,

jotka ovat olleet 100% treeneissä, leireillä ja muutenkin antaneet aina täyden panoksen asiaan kuin asiaan. Sanoivat, että heille jos kelle menestystä suokin, sen verran antaumuksella on harjoitelleet ja olleet aina läsnä ja sata lasissa mukana.

Tyttöjä on ihana valmentaa ja heidän kanssaan on koko seuran helppo tulla toimeen.

Toivottavasti tämä sama into ja palo luisteluun jatkuisi ja kantaisi hedelmää ja toivottavasti tuo reipas ja iloinen luonne säilyisi ja ennen kaikkea se valtava luotto ja usko itseensä!

On ollut ihana seurata tyttöjen iloa ja valtavaa tahtoa, sitä kuinka nämä vuodet ovat kasvattaneet heitä ja kuinka se valtava energiamäärä on mennyt johonkin hyödylliseen asiaan, eikä kotona riehumiseen. vaikka siihenkin on kaiken jälkeen vielä jäänyt hiukan energiaa ;)

Eilen aamulla herättiin ajoissa ja kerettiin napsia kuvia sivuilleni.

Erikan paras ystävä Lisa toimi tänään "aikuismallina".

Hänelle meni hyvin xs- ja s-koon puvut ja saimme ne kuvattua.

Mutta meillä oli nauruntäytteinen aamu kun kuvasimme pukuja ja arvostelimme kuvia sen jälkeen.

Kuvaus urakan jälkeen tytöt esiintyivät Leukerbadissa ennen jääkiekkopeliä ja paikalla oli kiekkoilijoita ja turisteja.

Kumpikin luistelivat kauniit ohjelmat ja saimme taas ystäviäkin mukaan katsomoon.

Aina tärkeä juttu pienille luistelijoille ja varmasti isommillekin!

Koululaiset palasivat juuri kouluun ja talo hiljeni hetkeksi.

Itse aion suunnata hetkeksi lenkkipolulle pyykkivuoren keskeltä.

Edelleenkään en juoksuaskelia ole uskaltanut ottaa, mutta ensi viikolla alkaa juoksutreenit! Toivottavasti. Tämä viikko menee vielä vaelluksien, uinnin ja crosstrainerin voimin.

On ollut ihanaa viettää lomaa koko perheen kesken ja puuhastella kaikkea mukavaa yhdessä.

Tässä vielä muutama kuva viime päivien ulkoiluiltamme tutuissa kotimaisemissa.