Terveiset täältä muuton keskeltä.
Meillä ei toimettomana tarvitse olla,
kun aina tulee uusia tapahtumia,
halusi tai ei ;)
Mutta ystävämme sanoja lainaten,
Turuset ne tippuu aina jaloilleen,
kuten tälläkin kertaa :)
Me tosiaan muutimme viime viikolla tähän vanhan kodin naapuriin.
Täysin identtinen koti,
mutta paremmassa kunnossa ja kivemmat pinnat,
joten muutto oli mieleinen,
vaikka vähän kyllä pitkin hampain siihen lähdinkin.
Muuton syy on pitkääkin pidempi tarina,
mutta lyhykäisyydessään myyjän rahavaikeudet olivat niin suuret,
että pankki tulee väliin eikä tuota taloa pysty myymään enää pelkän välittäjän kanssa
suoraan meille, vaan se oli laitettu myyntikieltoon, josta välittäjäkään ei ollut tietoinen.
Me odottelimme neljä kuukautta kaupan tekoa,
muutama kuukausi sitten selvisi, ettei tuo olekaan niin yksinkertainen juttu.
Mehän muutimme siihen suoraan vanhasta kodista,
joka piti luovuttaa uusille ostajille ja meidän piti syksyllä heti kirjoittaa kauppakirjat tuosta.
Myyjä ei missään vaiheessa edes vihjannut ongelmistaan, eikä kyllä välittäjäkään.
Välittäjä korjasi sitten oman mokansa ja hommasi meille upean mahdollisuuden siirtyä tähän naapuriin ja nyt sitten tästä on kauppakirjat kirjoitettu ja vihdoinkin voi hengähtää tuon asian tiimoilta.
Kyllähän me kaksi aikuista olisimme tuossa vaikka odotelleetkin,
miten tuon naapurikodin tilanne ratkeaa,
mutta neljän lapsen kanssa ei haluttu riskeerata, että kohta on luu kädessä ja tämä naapuri myyty tai vuokrattu jälleen jollekin ja sitten tuon toisen tilanne ratkeaa ei toivotulla tavalla.
Tässä meidän nykyisessä kodissa oli siis vuokralaiset, jotka muuttivat pois ja omistaja myi tämän meille, vaikkei ollut aikeissa myydä tätä.
Naapurit ovat kyllä mielenkiinnolla seurailleet tilannetta ja lasten kaverit ovat ihmeissään kun nykyään asutaankin yhden oven päässä :)
Ennen muuttotohinaa tytöt kerkesivät kamppailla Sveitsin mestaruudesta
kovatasoisissa karkeloissa Baselissa.
Meillä oli upeat kannustusjoukotkin mukana,
kun lasten isovanhemmat nonna ja Vicce-vaari
saapuivat Suomesta kannustamaan tyttöjä
ja sitten Sinan veli perheineen saapuivat myös paikalle.
Oli kyllä jännääkin jännempi viikonloppu
ja mahtui kyllä niin onnistumisia kuin epäonnistumisiakin matkan varrelle.
Oli huikea kokemus kyllä jälleen.
Erika aloitti oman urakkansa perjantaina lyhytohjelmalla,
joka ei sujunut ihan toivotusti kun kaatui kaksoislutzinsa.
Onneksi muuten sai pidettyä tasot korkealla ja ohjelma sujui ilman ongelmia.
Oli ensimmäisen päivän jälkeen 10./39.
Lauantaina sitten pisti tuttuun tapaansa kaikki peliin ja nosti sijoitustaan kuudella sijalla ja sijoittui lopulta 4.
Upea suoritus, upea kehitys ja mieletön asenne!
Kyllä saimme taas olla ylpeitä tyttärestämme.
Hänessä on upea rauhallisuus, kylmähermoisuus ja kärsivällisyys
ja noita piirteitä hän ei ainakaan ole minulta perinyt ;)
Varmasti jokaisen seuran valmentajat kävivät sanomassa,
että he ovat todella onnellisia Erikan puolesta,
että on jälleen mukana ansaitulla paikalla kilpailemassa aina parhaista paikoista.
 |
| Luistelujärjestyksen arvonnassa 27. |
 |
| Hotellilla huilaamassa ennen lyhytohjelmaa |
 |
| Hallin ravintolassa pyöri luistelijoiden esittelyvideo |
 |
| Lauantaina vapaaohjelma edessä |
 |
| Valmentajan viimeiset ohjeet ennen suoritusta |
 |
| Ja sitten odotellaan pisteitä ja jännitetään |
 |
| Iloinen kolmikko hienon suorituksen jälkeen |
 |
| Hyvää työtä kaikilta. |
 |
| Palkintojen jako |
Vielä paljon on työtä edessä, jos mielii joskus palkintopallille kivuta,
joka tottakai on tytön suurin unelma eikä se unelma ollut kaukana,
muutaman hienosäädön päässä.
Työtä vaatii myös pysytellä tuossa nykyisessä paikassa.
Mutta kerrassaan upea saavutus ja hieno kiitos kyllä kaikesta työstä,
jota on tehnyt, hymy huulilla päivästä toiseen.
Se nautinto ja onni, se välittyy jokaisesta luistelusta ja uskon,
että sillä se kerta toisensa jälkeen välittyy tuomareillekin.
He usein sanovat, että Erika on luistelija jonka suorituksia haluaa aina nähdä uudelleen ja uudelleen.
Kovaa työtä siis vastasuudessakin :)
Ja toivottavasti terveitä treenipäiviä.
Selkä nimittäin vihottelee tällä hetkellä,
mutta toivotaan, että se saataisiin pian kuntoon.
Pienempi neiti kisasi Sveitsin mestaruuksissa ensimmäisen kerran
ja hienosti hänkin suoriutui urakastaan,
vaikka harmittavia epäonnistumisia olikin vähän liiaksikin.
Mutta ihan hänen tasoinen suoritus oli kaiken kaikkiaan,
samanlainen kuin on koko kautena ollut ja nousujohdanteinen tuokin,
liki omissa ennätyspisteissä.
Alexia ei ole kertaakaan onnistunut täysin kilpailuissa tänä vuonna,
eikä se tapahtunut nytkään.
Mutta juuri puoliväliin sijoittui ja se oli tavoite, realistinen semmoinen ja siihen pääsi.
Seurakaverit sijoittuivat sekä paremmin, että huonommin
ja valmentajat olivat oikein tyytyväisiä meidän pikkuisiinkin.
Hehän saavat jäädä tuohon mini-sarjaan vielä ensi vuonnakin,
joten hyvä harjoitusvuosihan tuo oli kahden ohjelman kanssa,
joka on henkisesti kova suoritus aina.
Kyllä saimme kovin ylpeitä olla hänestäkin.
Miten hienosti on edistynyt ja miten rakkaus
ja intohimo lajia kohtaan jaksaa säilyä päivästä toiseen.
Juuri eilen taas ajoin kotiin treeneistä hänen kanssa
ja kertoi silmät ilosta loistaen miten hän ei voisi parempaa lajia ja ystäväpiiriä saada.
Tuo porukka, tuo energia ja tuo haaste, jota laji tarjoaa erityisesti hänelle päivästä toiseen.
Alexiahan hyppisi ihan seinille ilman luistelua.
Tuolla energialla mitä hänellä on,
en tiedä mitään muuta sopivampaa lajia kuin lajin,
joka vaatii tuntien työtä päivittäin.
Vapaapäivinäkin hän hyppii ja tanssii aamusta iltaan tässä kotona,
jos meillä ei ole muita suunnitelmia.
Tuo ei väsy koskaan!
 |
| Lyhytohjelma hetken kuluttua |
 |
| Valmiina taistoon ;) |
 |
| Viimeiset harjoitukset ennen kisasuoritusta |
 |
| Viimeiset ohjeet valmentajilta |
 |
| Iloinen luistelija |
 |
| Hienoa työtä kaikilta |
 |
| Valmentajien kanssa |
 |
Viikonloppuna oltiin vanhoilla kotikonnuilla Valaisissa
kun olin kisoissa firmani tuotteita myymässä
ja oli kyllä ihana tavata kaikkia kavereita taas pitkästä aikaa.
Lapsilta utelimme jälleen,
että kaipaavatko vanhaan paikkaan,
kaikki neljä olivat sitä mieltä,
että uusi paikka, uudet koulut, uudet seurat ja uusi elämä on parempaa,
joten muutos oli onnistunut meille kaikille.
Jerehän nauttii joka aamu kun työmatka on lyhyt,
se on iso asia se!
Me viihdytään mainiosti siis täällä ja jokaisena aamuna herätessä kiitän,
että olimme rohkeita ja lähdimme, vaikka se muutos pelottikin!
Oli aika tehdä tämä muutos.
Tästä on hyvä jatkaa vuotta, joka on toivottavasti stressittömämpi kuin edellinen :)
Muutto sujui upeasti kun oli niin valtavan hienot apujoukot!
Tuhannet kiitokset vielä kaikille!
Appivanhempien lisäksi täällä kävi ystäviä auttamassa
ja ilman heitä ei oltaisi ikinä suoriuduttu näin nopeasti ja hienosti kaikesta.
Vielähän tässä on hienosäätöä ja asennuksia,
mutta melko valmista alkaa olla!
Iloista viikkoa kaikille!
