tiistai 31. heinäkuuta 2012

Melkein arkista aherrusta

Lasten kesäloma jatkuu, mutta Jere palasi jo takaisin töihin, tosin lyhyemmälle viikolle keskiviikon pyhän vuoksi.
Me aloitimme kotipäivät heti vauhdikkaasti ja suuntasimme jo heti sunnuntaina jäätreeneihin(valmentaja  pyysi tyttöjä jo lauantaina aamujäälle, mutta pidimme kotiutumispäivän sentään vapaata, kun emme olleet vielä edes kotona kun matkalla tuli viesti, että kerkeäisimmekö jo aamujäille ;)) ja heti maanantaina alkoikin jo oheistreenitkin jäätreenien lisäksi. Suurin osa on vielä kesälomilla, mutta koko vanha kilparyhmä on jo täydessä työn touhussa kun liityimme heidän seuraan.
Valmentaja vilautti loppuloman ohjelmaa ja ihan helpolla ei tytöt pääsekään, tunteja on parhaimmillaan reilut viisi per päivä... Onneksi itse olivat mielissään aikataulut nähdessään ja erityisen onnellisia kaikkien valmentajiemme ollessa taas yhdessä paikalla ja omaan halliimme pääsystä, jonne saadaan heti torstaina jää. Saadaan Antoine ja Anaïskin mukaan sekä David saapuu viimeiseksi viikoksi myös treenauttamaan tyttöjä. Kauden ehdottomia kohokohtia taas varmasti luvassa, hellesäällä kesätreeneistä suoraan vilpoiseen halliin jatkamaan. Lisäksi Rijana oli organisoinut meille uuden opettajan balettiin ja hänen kanssaan työskennellään viimeinen loma viikko ahkerasti myös.






Kovasti kaivattu kanadalaisperhekin laittoi juuri viestin, että lensivät juuri Sveitsiin ja kahden viikon kuluttua saapuvat treenaamaan kanssamme, vaikka muuttivatkin toiselle puolelle Sveitsiä isän kiekkouran perässä. Ilouutinen tavata heidät jo näin pian!

Huominen kansallispäivä kutkuttaa jo pienten mielessä ja rakettejakin oli hankittuina eteisessä odottamassa. Juhlahumu on varmasti taas korkeimmillaan. Innokkaimmat aloittelivat rakettien paukuttelun jo eilen ja tänäänkin on pitkin päivää jytissyt sekä muutamat kaupungit ampuvat rakettinsa jo tänään illalla. Me menemme vasta huomenna illalla alas Sioniin katsomaan upea jokavuotinen ilotulitus ja kuuntelemaan livemusiikkia.

Taloja koristavat jo punavalkoiset koristeet ja sveitsin liput liehuvat joka puolella. Jerekin saa heti vapaapäivän keskelle viikkoa ja aiotaan nauttia kiireettömästä ajasta yhdessä. Lapset toivoivat, että menisimme yhdessä koko perhe luistelemaan, sillä Oliverilla on kiire testata uusia luistimiaan, jotka ovat juuri teroituksessa. Katsotaan huomenna rauhassa mitä päivä tuo tullessaan vai vietämmekö sen ennemmin kaikessa rauhassa altaalla pulikoiden.

Perjantaina meille saapuukin lisää hulinaa taloon, sillä ystäväni Eveliina saapuu lastensa kanssa Ruotsista meille lomailemaan. Siitä onkin jo monta vuotta kun täällä viimeeksi vierailivat ja niin malttamattomina heitä jo odotellaan.

Ihanaa olla kotona ja ihanaa päästä heti kiinni rytmiin ja hulinaan.
Tyttöjen kanssa eilen todettiin, että valmentajaa ja treenikavereita oli kyllä mieletön ikävä ja sen vasta tajusi kun näki heidät taas ja juoksivat intoa puhkuen halaamaan ja pussaamaan. Ikävä oli ollut puolin ja toisin.
Tytöt sanoivatkin, että luulivat Suomessa, että voisivat vaikka jäädä sinne asumaan, mutta nyt vasta tajusivatkin kuinka paljon sitten kaipaisivat tännekin. Se on ihan totta, sitä ei aina osaa oikein arvostaa kaikkea mitä täälläkin on kun kaipaa Suomeen ja ystäviä ja läheisiä sieltä. Onneksi täälläkin on niin hyvä olla ja mikä onni, että saadaan aina vierailla Suomessa ja vieraita Suomesta tänne luoksemme. Eikö nämä juuri ole niitä rikkaita oivalluksia, joista pitääkin osata iloita ja nauttia?!
Hyvä ja onnellinen fiilis olla kotona <3


Tänään taas aamusta kurvasimme urheilukentälle treeneihin, mutta jäätreenejä ei tänään enää ole. Nyt leikitään kotona ja käydään kansallispäivän ruokaostoilla kaikessa rauhassa ja aloitetaan jo juhlinta saunomalla ja uimalla iltapäivästä.
Oliver nautti rullaluistinten vauhdista tyttöjen treenatessa viereisellä nurmella. Kovasti harmitteli kun ei Daniel vielä pääse mukaan rullailemaan, sopivan kokoisia rullaluistimia kun ei löytynyt vielä täksi kesäksi, mutta ensi kesänä sitten veljekset saavat kurvailla rullakaukalossakin kaksin ja kyllähän Daniel viihtyi siellä mailan ja pallon kanssa seurana ilman luistimiakin.


Hikistä puuhaa näillä helteillä ja huilitaukojakin oli välillä aina pidettävä.


Tytöt treenasivat toista tuntia ja Rijana oli mielissään hyvistä suorituksista.
Huomenna onkin ansaittu lepopäivä ja sitten alkaakin ihana kesäaika omassa hallissamme, saan minäkin taas ahkerasti laittaa omia luistimiani jalkaan ja odotan jo innolla kaikkien valmennettavien tapaamista ja uusien seuralaisten kohtaamista.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti